perjantai 3. huhtikuuta 2015

Lepaalta Islantiin on yllättävän lyhyt matka!

Elämä on siitä kummallista ja samalla ihanaa, ettei koskaan oikein voi tietää mitä seuraavaksi tapahtuu tai mistä sitä itsensä löytää. Oma koulunkäyntini on ollut hieman sanoisinko - no, säästöliekillä, kun meneillään on niin paljon kaikenlaista. Luokkamme ensimmäinen vuosi koulua on  kuitenkin periaatteessa käyty ja nyt jäljellä onkin oikeastaan enää valinnaiset aineet ja työssäoppimisen jaksot. Mahtavaa on, että työssäoppimisjaksoja voi suorittaa ulkomaillakin - vaikkapa Islannissa!




Fridheimar on perheyrityksenä toimiva tomaattitila noin tunnin ajomatkan päässä Reykjavikista. Fridheimarissa kasvatetaan kirsikka-, luumu- ja "tavallisia" tomaatteja vuoden ympäri neljässä suuressa kasvihuoneessa, jotka lämpiävät geotermisellä energialla, eli Islannin tuliperäisen maan syvyyksien lämmöllä. 


Alueella on niin paljon maalämpöä tarjolla, että sillä lämpiää Fridheimarin lisäksi Islannin suurin kurkkuja tuottava kasvihuone, yksi suuri mansikkkaa tuottava kasvihuone, leikkokukkia tuottava kasvihuone ja tietenkin muutaman sadan ihmisen kodit, koulu, päiväkoti, kunnan talo, kahvila, huoltoasema ja läpi koko vuoden auki oleva ulkomaauimala! Tuossa yläkuvassa sitä höyryä tulla tupruttaa. Ja nämä kasvihuoneet eivät ole pieniä, vaan tuhansien neliöiden kokoisisa!


Lämpöenergialla lämmitetään vettä, jotka sitten näitä putkia myöten kulkevat kasvihuoneita lämmittämään. 

Ja mitä löytyy sitten kasvihuoneiden sisältä? Ainakin hyvin kansainvälisiä työntekijöitä. Täällä on islantilaisten lisäksi töissä puolalaisia, brittejä... En edes muista mistä kaikkialta ihmiset onkaan kotoisin. Työntekijät asuvat tilan vuokra-asunnoissa ja muodostavat oman tiiviin yhteisönsä. Mukaan porukkaan pääsee mukavasti, kunhan osaa itse heittäytyä ja on kiinnostunut muista ja tekemisestä. Toki uutta tulokasta aluksi arvioidaan vähän kauempaa, mutta niinhän se aina on. 

Kasvihuoneesta löytyy myös Kekkilä! 


Fridheimarissa tuotetaan itse omat tomaattikasvit omalla taimistolla. Ensimmäisenä päivänä pääsin tomaattivauvoja hoitamaan. Ennen esikasvatettujen pikkutaimien istuttamista kasvualustat kastellaan likomäriksi. Multaa taimistolla ei ole ollenkaan muutamaa basilikaruukkua lukuunottamatta, vaan tomaatit kasvatetaan siemenestä isoksi basaltista tehdyssä kivivillassa, joka varastoi ja pidättää vettä aivan eri tavalla kuin mikään maa-aines. Kasvualustasta voit lukea lisää valmistajan sivuilta. Ilmeisesti kasvualustat voi tomaattielämän jälkeen vielä kierrättää tiiliksi! 



Alla tomaattivauvat odottamassa isompaa villalaatikkoa. 



Fridheimarissa tomaatit vartetaan. Tomaattikasvista tulee sillä tavalla vahvempi. Siksi tomaatintaimissa on valkoiset nipsut varsissa. Tomaatin varttamien on aikamoista käsityötä. Ja niin oli myös tomaatintaimien siirtäminen uusiin kasvuvilloihinsa, mutta ainakin urakan päätteeksi tiesi tehneensä jotain! Ensimmäinen päivä ja muutama sata tomaatintainta purkissa!


Olen jutellut paljon Fridheimarin omistajapariskunnan kanssa, ja selvä on, ettei kasvihuoneyrittäjän päivissä oikein tunnu olevan tarpeeksi tunteja. Kun minä lähdin työpäivän päätteeksi kotiin, jäivät muut vielä ratkomaan kasvihuoneen tuholaisongelmaa. Kasvihuoneeseen oli päässyt kehittymään ansarijauhiaisongelma (Trialeurodes vaporariorum), joka täytyy jotenkin ratkaista. Nuo jauhiaiset ovat pieniä valkoisia lentäviä ötököitä, jotka imevät kasvin nesteitä ja kuljettavat kasveja vahingoittavia virustauteja. Alla tomaatin päällä niitä näkyy. Kypsille tomaateille niistä ei sinällään ole haittaa, toki ne on ennen pakkaamista pestävä. Mutta jos ongelma pääsee leviämään hallitsemattomasti, lopulta tomaattikasvit kuolevat. Yksi neljästä kasvihuoneesta ruiskutettiin  kokonaisuudessaan erityisellä saippuavedellä (vähän niinkuin meikäläisten mäntysuopa) ja muutaman viikon päästä ruiskutus tehdään uudelleen. Josko asia sillä ratkeaisi. Islannin kasvihuoneissa käytetään yleensä biologista torjuntaa, vaikka tilat eivät luomutiloja olisikaan. Islannin kasvihuoneissa on vähemmän kasvitauteja tai tuholaisia Euroopan vastaaviin verrattuna, saarella elämisen yksi hyvistä puolista! 


Tomaattikasvien hoitaminen vaatii paljon ihmistyövoimaa. Fridheimarissa on 10 000 tomaattikasvia, joten hommia kyllä riittää. Toisena työpäivänä poistin tomaateista ylimääräisiä lehtiä, jotta valoa ja ravinteita riittäisi kypsyville tomaateille ja vanhojen kasvien sekaan istutetuille nuorille kasveille. Tomaatti on aikamoinen liaani! Se saattaa kasvaa yli 10 metrin pituiseksi. Se ripustetaan kasvihuoneeseen istuttamisen yhteydessä narusta kattoon, jotta kasvi saa tarvitsemansa tuen kasvun aikana. Tomaatin ensiksi kehittyneet kukat tuottavat tietenkin ensimmäisenä myös hedelmän (tomaatin) ja aina keräämisen ja kasvamisen mukaan kasvia lasketaan narun kanssa katosta alaspäin jotta tomaatit on helpompi kerätä. Aika mahtava sademetsäpusikko. Vaikka ei siellä tietenkään sada, tomaattia kastellaan tihkuletkuilla suoraan kasvin juurelle. 


Yläkuvassa vasemmalla rivistön se puoli, josta olen katkonut lehdet pois noin silmien korkeudelta. Tomaatissa pitää olla noin 18-20 lehteä vuodenajasta riippuen, jotta kasvihuoneessa pysyy oikeanlainen kosteustasapaino. Oikealla yläkuvassa hieman puskaisempaa tomaattia, josta lehtiä ei ole vielä poistettu. No, tuli sekin tehtyä työpäivän aikana ja vähän lisääkin. Alla vielä lähempää tomaatit rankoineen. Jokaisesa rivivälissä on kiskot, joihin voidaan laittaa vaunut vaikka noiden lehtien lattialta siivoamiseksi tai astioille tomaattien keräämiseksi. 


Täytyy sanoa, että niska-hartia-alue ei ole ollenkaan ollut täällä kipeä, kun saa jatkuvaa jumppaa. Samoin käsivarret ja jalat alkaa kyllä äkkiä voimistumaan. Ensimmäisinä päivinä huomasin kyllä että vettä täytyy juoda koko ajan, muuten nestehukka yllättää välittömästi. Tiedät sen kun päähän alkaa särkemään. Tämäkin tuli kyllä koettua. Yllättävän äkkiä kasvihuoneessa työskentelyyn kuitenkin tottuu. Jossain vaiheessa oma kehokin tasapainottuu, eikä tarvitse ihan joka viides minuutti olla juomassa. Mutta on se vaan ihana hetki kun jossain vaiheessa päivää kasvihuoneen valot sammuu. Ah. Aikamoisesti ne silmään loimottaa meinaan. Kaikki toimii tietokoneohjelmoinnin kautta. Valot, kastelu, ravinteet, ikkunat... Ihmisiä pitää vielä erikseen käskeä :D. 

Näiltä kasvihuoneilta lähtee Islannin kotimarkkinoille 1000 kiloa tomaattia päivässä! Kolmas työpäiväni alkoi tomaattien pakkaamisella. Täällä kaikki työntekijät tekevät kaikkia hommia. Ei ole siis mitään erityisiä puutarhureiden tai hortonomien hommia, vaan kaikessa ollaan tilanteen mukaan auttamassa. Tämän alla olevassa kuvassa näkyvän härvelin avulla pakataan tavalliset ja luumutomaatit. Tomaatit kaadetaan tuohon oikean laidan ylämäkeen, josta ne nousee lajittelijaan ja laskeutuu laareihin. Töihin mahtuu yhtä aikaa ainakin kuusi pakkaajaa jos tarve vaatii. Valmiit pakkaukset nostetaan hihnalle, josta ne menee tuonne koneen syöveriin. Kone laittaa muovit päälle ja tarran vielä niskaan. Laadun tarkistuksen tekee siis ainakin tällä tilalla aina ihminen. Kakkosluokan tomaatit ovat pienempiä ja lajitellaan isompiin eriin. Oikein hyviä nekin, mutta kokonsa vuoksi kaupassa sitten vähän halvempia. Pintavaurioituneista ja hieman vihreistä tomaateista tehdään keittoa ja muita tomaattijalosteita, joita myydään Fridheimariin tuleville turisteille. Niitä muuten kävi viime vuonna 70 000. Turistivierailut ovat tilan toinen tulonlähde, joka kasvaa vuosi vuodelta merkittävämmäksi.


Tilalla on myös toinen pakkauskone, jolla purkitetaan kirsikkatomaatteja. Aikamoinen hökötys sekin. 


Pakkaamisessa ei kuitenkaan isommalla porukalla mene ihan koko päivää, joten kerkesin vielä kiertämään tomaattikasveja. Se oli kyllä kivaa! Käytännössä siis tuottavien vanhempien tomaattien joukossa kasvavat nuoret taimet taivutetaan katosta roikkuvan narun ympärille ja samalla poistetaan tomaatin energiaa vievät varkaat, eli varren ja lehden välisesta "kainalosta" kasvavat uudet taimet. 


Fridhemarissa on kasvihuonetuotannon ja turistipalveluiden lisäksi vielä islanninhevosia, niinkuin lähes kaikilla tiloilla täällä. Niitä on noin 20, mutta vielä en ole päässyt tekemään niiden kanssa lähempää tuttavuutta. Täytynee yrittää lähentyä niiden kanssa tulevalla viikolla paremmin. Tilan hevosista vastaa muuten Ahvenanmaalta kotoisin oleva nainen. Koti on yleensä aina vähän lähempänä kuin ennalta osaa ajatellakaan!